BuJo, Välineet

Esittelyssä lempikynät

Olen joskus ennenkin maininnut blogissa termin "kamahomostelu", ja hurahdettuani planneri- ja bujomaailmaan huomaan tavaramäärän kasvaneen eksponentiaalisesti. Käyttöön ovat vakiintuneet tietyt kynät, tarrat, washiteipit ja die cutsit eli vastineet kiiltokuville. Miten niitä sitten käytetään, ja mitkä ovat minun lempituotteitani? Voisin toki tehdä bujoa ihan vain lyijärillä marketin ruutuvihkoon, mutta tämän rutiinin mielekkyyden ylläpitämiseksi olen päätynyt kuitenkin… Continue reading Esittelyssä lempikynät

BuJo, Planneri, Se Hämeenpuiston Vihkokauppa, Välineet, Yrittäjyys

Toteunutta unelmaa todistamassa, osa 1

Tässä tekstissä esiintyvät kuvat on ottanut avomieheni, ellei toisin mainittu, eikä niitä saa kopioida tai jakaa ilman lupaa. Olen onnekas helmikuun lapsi, joskaan en ole viime vuosina oikein juhlinut syntymäpäiviäni. Tällä kertaa olin ollut jotenkin todella väsynyt arkeen ja siihen, että kaikki tuntui harmaalta massalta, joten päätimme yksissä tuumin lähteä helmikuun ensimmäisenä viikonloppuna Tampereelle. Täällä… Continue reading Toteunutta unelmaa todistamassa, osa 1

Elämänhallinta, Opiskelu, Pääsykoepänttäys, Välineet

Paperilla suhisee

Paperilla suhisee, kynä nimittäin. Lupasin kirjoitella tässä postauksessa yhdestä uudesta motivointikeinosta, joka on kokemukseni mukaan ehkä tehokkain kaikista. Sekä minulla että parhaalla ystävällä on ollut vaikeuksia saada itsensä lukemaan tehokkaasti opinto- tai pääsykoejuttuja yksin kotona, joten mikäpä voisi olla parempi paikka opiskeluun kuin kirjasto? Uskoisin, ettei paljon mikään. Yllä oleva kuva liittyy aiheeseen siten, että… Continue reading Paperilla suhisee

BuJo, Elämänhallinta, Nuuna, Unelmointi, Välineet

Sählän selviytymispakkaus

Tämä ei ole maksettu mainos, vaikka mainitsenkin noin megatsiljoonannen kerran Vihkokaupan.  Edellinen postaus käsitteli joululahjoja, joten tämä teksti on luonnollinen jatke siihen. Mainitsinkin jo aikaisemmin, kuinka tilasin oman Survival Kitin tulevalle vuodelle Vihkokaupasta, ja vihdoinkin paketti toimitettiin postilaatikkoon pyörittyään seurantakoodin mukaan ties kuinka kauan lähimmän suurimman kaupungin Postissa lajiteltavana (kahteen kertaan, peräti!). Olen tainnut myös… Continue reading Sählän selviytymispakkaus

BuJo, Välineet, Yleistä

Muistikirjapulma eli joululahjat

Joulu on taas, joulu on taas... mennyt ohi, ja mitä jäi käteen tällä kertaa? Minulle joulu on aina merkannut ennemmin läheisten kanssa olemista ja rentoutumista kuin lahjoja, mutta jostain syystä olen tänä vuonna odottanut lahjotuksi tulemista enemmän kuin aiempina vuosina. Erityisesti olen odotellut itse tilaamiani asioita, sillä tunnetustihan parhaat lahjat saa, kun ostaa itse. Tämän… Continue reading Muistikirjapulma eli joululahjat

Filofax, Opiskelu, Pääsykoepänttäys, Päkobujo, Välineet

Hyvin lusmuttu ei ole puoliksi tehty

Yksi kuva kertoo kuulemma enemmän kuin tuhat sanaa. Näin toivottavasti tässäkin tapauksessa. Olen oppinut hyvinkin tarkkaan sen, ettei hyvin relattu ole todellakaan puoliksi tehty. Tämän viikon ensimmäisessä postauksessa kertoilinkin jo joitakin kuulumisia, ja oleilu ja elämä ovat töiden ohella painottuneet hyvin pitkälti rentoiluvaihteeseen. Aloin muun muassa lukea... kirjoja. Ensin vuorossa oli trilleri nimeltä Hyvä naapuri… Continue reading Hyvin lusmuttu ei ole puoliksi tehty

BuJo, Välineet

Se Hämeenpuiston Vihkokauppa

Bujoiluun ja muuhun käsin kirjoittamiseen, kalenterituunaukseen sekä muistiinpanojen tekemiseen tarvitaan välineitä, ja joskus tuntuu siltä, ettei kaikkea haluamaansa ihanaa löydy marketeista eikä myöskään kirjakaupoista. Onneksi Suomessa on rutkasti yrittäjiä, jotka tarjoavat jokaiselle paperitarvikkeita rakastavalle välineitä kaikkeen edellä mainittuun. Itse olen päätynyt Vihkokaupan kanta-asiakkaaksi hyvien asiakaspalvelukokemusten pohjalta, ja niin on moni muukin samalla perusteella, sekä totta… Continue reading Se Hämeenpuiston Vihkokauppa

Bloggaus, BuJo, Köökkifilosofiaa, Media, Välineet

Melkein julkkis – mitä mieltä sisäinen ääneni oli?

Tämä teksti sisältää ajoin hyvinkin henkilökohtaista pohdintaa. Siksi pyydänkin lukijoilta erityistä sensitiivisyyttä kommentointiin, sillä sanoilla on voima, vaikka aina väitetäänkin, ettei haukkuva koira pure. Sosiaalipornoa, parisuhdetunnustuksia tai muutakaan tästä tekstistä ei löydy, mutta pohdinnat häpeän ja huonommuuden tunteista lienevät monelle muullekin tuttuja, ja sen vuoksi menen pintaa syvemmälle henkilökohtaisesta elämästä kertoessani. Oli melkoinen shokki sunnuntaina… Continue reading Melkein julkkis – mitä mieltä sisäinen ääneni oli?