BuJo, Elämänhallinta, Opiskelu

Realiteettitarkistelua ja kaaosta

Lapsi on terve, kun se leikkii ja sairas, kun ei osaa lopettaa. Koska huumorintajuni on vallan kiero, myös bujostani on tullut sellainen. Elämässähän on paljon näitä WTF-tilanteita, jolloin oikeasti miettii, mitä nyt tapahtuikaan. Luulenpa, että tarvitsen tätä aukeamaa paljon viimeistään siinä vaiheessa, kun kurssisuorituksia alkaa tippua WebOodiin. Tai siis hylkäyksiä. Ai miten niin en ole… Continue reading Realiteettitarkistelua ja kaaosta

Elämänhallinta, Opiskelu, Se Hämeenpuiston Vihkokauppa, Self care, TN

Aika on rahaa, oma aika henkistä pääomaa

Jokainen meistä tarvitsee joskus hermonjatkeita. Olen itse tullut siihen tulokseen, että tarvitsen ehdottomasti sellaista, sillä tämän hetken tilanne on paitsi inspiroiva, ja olen onnellinen opiskeluista, se on myös aikamoisen kiireinen. Mietin, mitä voisin muuttaa omissa rutiineissa, ja mihin pitäisi kiinnittää enemmän huomiota. Tälläkin hetkellä tenttejä on tulossa aikamoinen kasa, seuraavaksi alkavilla kursseilla tulee olemaan paljon… Continue reading Aika on rahaa, oma aika henkistä pääomaa

Matkalla maisteriksi, Opiskelu

O tempora, o mores (ja siinä sivussa muutakin)

Kuvan lähde: Google "Mikä susta nyt sitten tulee ammatiltasi?", kysyi appiukko tässä päivänä eräänä. On todella vaikea selittää omia opintojaan, kun sen sosiaalityöntekijän pätevyyden lisäksi tulen saamaan laajemmat yhteiskunnalliset valmiudet ja sitä kautta voin työllistyä käytännössä mihin vain. Sosiaalityöntekijän toimintakenttä jo yksinään on niin laaja, että toisinaan päätä aivan huimaa. Olemme käyneet sosiaalityön ensimmäisellä kurssilla… Continue reading O tempora, o mores (ja siinä sivussa muutakin)

BuJo, Bujoideat, Elämänhallinta, Opiskelu

Yksi varsinainen työmaa *kirosana*

Työn tekeminen mahdollistaa taloudellisen toimeentulon aikuisena opiskelun kanssa silloin, kun opintotukikuukausiin ei ole minkäänlaisia mahdollisuuksia. Toisaalta se myös aiheuttaa päänvaivaa erityisesti silloin, kun opinnot vaativat paljon läsnäoloa. Yliopistossa on onneksi akateeminen vapaus, joka tarkoittaa paitsi läsnäolopakottomuutta joillakin kursseilla, myös sitä, että on vapaus valita kursseja tai opintokokonaisuuksia, jotka kiinnostavat. Mikäli olisin päätynyt hakemaan sosiaalitieteilijäksi, opintojen… Continue reading Yksi varsinainen työmaa *kirosana*

Matkalla maisteriksi, Opiskelu, Työelämä

Fuksin kuherruskuukausi

Suunnilleen neljä ja puoli vuotta sitten sain idean, joka on kypsynyt mielessä monta vuotta. Kova kriisi siitä, mitä haluan ja mikä minusta tulisi, iski päälle moukarin tavoin. Teologinen ei napannut, sillä en tiennyt mihin haluaisin suuntautua siellä. Omat muistikuvat erityisesti yläasteen uskonnonopetuksesta olivat jäätävät - jo 1990-luvun luokassa oli levotonta, kun useita kiinnosti perseily oppimisen… Continue reading Fuksin kuherruskuukausi

Elämänhallinta, Matkalla maisteriksi, Opiskelu

Hallittu startti, fiksu kaaos?

Yliopistollamme on ihan oma juttunsa fiksujen aloitusten suhteen, ja niin pitääkin. Minä sen sijaan en aloittanut kovin fiksusti opintojani, sillä sairastuin järjettömään räkätautiin heti ensimmäisen varsinaisen luentoviikon alussa, ja jouduin näin ollen jäämään pois ensimmäiseltä oikealta, läsnäoloa edellyttävältä ja vieläpä hyvin mielenkiintoiselta pääaineen luennolta. Shit happens, vai miten se meni? Joka tapauksessa opinnot ovat ihan… Continue reading Hallittu startti, fiksu kaaos?

Opiskelu

Maisteriksi tavoiteajassa?

Ready, set, GO! Tänään on se päivä, jota olen odottanut viimeiset reilu kaksi kuukautta. Kello oli soimassa varttia vaille kuusi, ja minä kekkuloin hereillä vähän yli viidestä saakka. Ai miten niin jännittää? Kuka toisi housuvaippoja? Osaanko, pystynkö? Ovatko kaikki muut parempia kuin minä? Onneksi minulla on ainakin hienot muistiinpanovälineet, joista suurimman osan olen hankkinut Vihkokaupasta.… Continue reading Maisteriksi tavoiteajassa?

Arkiaikuistelu, Elämänhallinta, Mielenterveys, Opiskelu

Jaksaa vaikka sattuu?

Yllä olevaan kuvaan voisi ajatella vastauksen olevan 42, ainakin mikäli Douglas Adamsin viisiosaista trilogiaa Linnunradan käsikirja liftareille on uskominen. Todellisuudessa kukaan ei tiedä kaikkea, eikä kaikkeen välttämättä löydäkään vastauksia. Asioiden pohtiminen on kuitenkin suotavaa, ja antiikin Kreikan aikaisesta filosofiasta lähti kehittymään tiede sellaisena kuin tunnemme sen nykyään. Korkeakouluissahan siis harjoitetaan tieteellistä otetta, ja tätä aihetta… Continue reading Jaksaa vaikka sattuu?

Matkalla maisteriksi, Opiskelu, Työelämä

Akateeminen vapaus ja itsensä johtamisen mahdollisuudet

Akateeminen vapaus, tuo asia, joka houkuttelee monia ihmisiä hakeutumaan yliopistoon. Nuorena, yhden välivuoden viettäneenä tuoreena teologian ylioppilaana minäkin ajattelin akateemisesta vapaudesta väärin, kuten myös moni muu. Luento? Kuka sellaisille...? Ai joku tehtävä? No, viime tippa on paras tippa... you got the point? Oikeasti akateeminen vapaus tarkoittaa suurta vastuuta opinnoista, itsensä johtamisen taitoa, vapautta valita itselleen… Continue reading Akateeminen vapaus ja itsensä johtamisen mahdollisuudet

Matkalla maisteriksi, Mielenterveys, Opiskelu

Tavoitteita kohti, osa 1

Viime aikaisten postausteni perusteella voisi ajatella tästä tulleen opiskelublogi. Sekään ei ole huono juttu, jos ajatellaan opintojen aikaista vertaistuen tarvetta ja sitä, että voin mahdollisesti olla avuksi jo hakuvaiheessa alalle haluaville ihmisille. Miksi sitten juuri sosiaalityö? Käsittelin edellisessä postauksessani pintaraapaisun verran joitakin syitä, joiden vuoksi päädyin hakemaan sosiaalityön opintoihin. Oikeasti ajatus sosiaalityön opinnoista vaati vuosien… Continue reading Tavoitteita kohti, osa 1