Jos olette miettineet, mitä minulle kuuluu, niin hyvää, kiitos! Opinnot lähtivät kaikista peloista huolimatta rullaamaan hyvin, ja yliopiston aloittamisen alkuahdistus, informaatioähky ja pelko siitä, että saisin suoritettua vain 2 opintopistettä koko syksynä, osoittautui turhaksi. Yllä oleva kuva varmasti kertoo jo paljon siitä, kuinka opinnot ovat lähteneet sujumaan, ja kuinka paljon olen saanut aikaan. Toki hyväksiluvut… Continue reading Comeback – kaaosta, hallintaa ja kuulumisia
Category: Elämänhallinta
Joutsenlaulu
Jaksoin pitää blogia sadan (ja vähän yli) postauksen verran. Olen kuitenkin pohdiskellut jatkoa, ja tällä hetkellä tuntuu ettei minulla oikein ole mitään annettavaa. Olin positiivisesti yllättynyt siitä, kuinka paljon lukijoita ja seuraajia sain, muttei ole mitään ideaa kirjoitella blogiin, jos jokainen postaus tuntuu omasta mielestä huonolta, ideoita ei oikein tule ja jos tuleekin, väännän niitä… Continue reading Joutsenlaulu
Kalenterirauhan käsikirja harrastajille
Joulu tulla jollottaa, ja sen myötä vuodenvaihde alkaa olla yhä lähempänä. Edellisessä postauksessa käsittelin kalenterikriisiä, ja nyt on vuorossa kalenterirauhan toinen osa. Olette varmasti huomanneet minun kokeilleen yhtä sun toista, ja nyt tuntuu, että se sopivin kombo on löytynyt. Tässä postauksessa käsittelenkin siis ensi vuodelle varattua ihanuutta, Nuunan Milky Way Weekly Diary 2019:ää. Olin haljeta… Continue reading Kalenterirauhan käsikirja harrastajille
Nimeni on Kriisi, Kalenterikriisi
Hupsista. Viimeisimmästä päivityksestä on vierähtänyt jonkin aikaa. Olisihan se pitänyt arvata, ettei se jaksaminen riitä sekä töihin, opiskeluun että vielä muiden harrastusten ylläpitoon. Lisäksi Suomen synkin vuodenaika on täällä, ja sekin on omiaan vetämään mieltä maahan ihan perusterveilläkin ihmisillä, saati sitten sellaisilla, joilla on ollut haasteita mielenterveyden kanssa tasapainoilussa. Mitä sanottavaa minulla sitten olisi? Paljonkin.… Continue reading Nimeni on Kriisi, Kalenterikriisi
Realiteettitarkistelua ja kaaosta
Lapsi on terve, kun se leikkii ja sairas, kun ei osaa lopettaa. Koska huumorintajuni on vallan kiero, myös bujostani on tullut sellainen. Elämässähän on paljon näitä WTF-tilanteita, jolloin oikeasti miettii, mitä nyt tapahtuikaan. Luulenpa, että tarvitsen tätä aukeamaa paljon viimeistään siinä vaiheessa, kun kurssisuorituksia alkaa tippua WebOodiin. Tai siis hylkäyksiä. Ai miten niin en ole… Continue reading Realiteettitarkistelua ja kaaosta
Aika on rahaa, oma aika henkistä pääomaa
Jokainen meistä tarvitsee joskus hermonjatkeita. Olen itse tullut siihen tulokseen, että tarvitsen ehdottomasti sellaista, sillä tämän hetken tilanne on paitsi inspiroiva, ja olen onnellinen opiskeluista, se on myös aikamoisen kiireinen. Mietin, mitä voisin muuttaa omissa rutiineissa, ja mihin pitäisi kiinnittää enemmän huomiota. Tälläkin hetkellä tenttejä on tulossa aikamoinen kasa, seuraavaksi alkavilla kursseilla tulee olemaan paljon… Continue reading Aika on rahaa, oma aika henkistä pääomaa
Yksi varsinainen työmaa *kirosana*
Työn tekeminen mahdollistaa taloudellisen toimeentulon aikuisena opiskelun kanssa silloin, kun opintotukikuukausiin ei ole minkäänlaisia mahdollisuuksia. Toisaalta se myös aiheuttaa päänvaivaa erityisesti silloin, kun opinnot vaativat paljon läsnäoloa. Yliopistossa on onneksi akateeminen vapaus, joka tarkoittaa paitsi läsnäolopakottomuutta joillakin kursseilla, myös sitä, että on vapaus valita kursseja tai opintokokonaisuuksia, jotka kiinnostavat. Mikäli olisin päätynyt hakemaan sosiaalitieteilijäksi, opintojen… Continue reading Yksi varsinainen työmaa *kirosana*
Hallittu startti, fiksu kaaos?
Yliopistollamme on ihan oma juttunsa fiksujen aloitusten suhteen, ja niin pitääkin. Minä sen sijaan en aloittanut kovin fiksusti opintojani, sillä sairastuin järjettömään räkätautiin heti ensimmäisen varsinaisen luentoviikon alussa, ja jouduin näin ollen jäämään pois ensimmäiseltä oikealta, läsnäoloa edellyttävältä ja vieläpä hyvin mielenkiintoiselta pääaineen luennolta. Shit happens, vai miten se meni? Joka tapauksessa opinnot ovat ihan… Continue reading Hallittu startti, fiksu kaaos?
Jaksaa vaikka sattuu?
Yllä olevaan kuvaan voisi ajatella vastauksen olevan 42, ainakin mikäli Douglas Adamsin viisiosaista trilogiaa Linnunradan käsikirja liftareille on uskominen. Todellisuudessa kukaan ei tiedä kaikkea, eikä kaikkeen välttämättä löydäkään vastauksia. Asioiden pohtiminen on kuitenkin suotavaa, ja antiikin Kreikan aikaisesta filosofiasta lähti kehittymään tiede sellaisena kuin tunnemme sen nykyään. Korkeakouluissahan siis harjoitetaan tieteellistä otetta, ja tätä aihetta… Continue reading Jaksaa vaikka sattuu?
Elävien kirjoissa?
Netissä, erityisesti ammatillisen sosiaalisen median kentällä, on käyty viime aikoina keskustelua työssä jaksamisesta, uupumisesta, johtajuudesta ja siitä, millaista on, kun esimies uupuu. Minäkin olen ollut siellä, uupumuksen syvässä suossa. Elämäm_koulu on myös opettanut, jos ei selviämään kaikesta kunnialla, niin ainakin sen, että aina jossain vaiheessa sitä itseään lentää tuulettimesta täyslaidallinen naamalle. Toisinaan luen näitä keskusteluja… Continue reading Elävien kirjoissa?
