Ammatillinen kasvu, Matkalla maisteriksi, Sosiaalityö

Hei, matka alkaa!

Syyslukukausi on kulunut hurjan nopeasti, ja kuuden viikon harjoittelun alkuun on enää viikko ja yksi päivä. Päätin sen vuoksi aloittaa blogitekstisarjan siitä, millaisia mietteitä ja tuntemuksia harjoittelun aikana nousee pintaan, sekä siitä, millaisena sosiaalityö minulle näyttäytyy hallintopäätöksineen kaikkineen. Aion myös reflektoida omaa kasvuani sosiaalityöntekijäksi. Tämän tekstin tarkoitus on sekä orientoida itseäni tulevaan että alustaa muutenkin… Continue reading Hei, matka alkaa!

Mielenterveys, Opiskelu

Kiusaamista korkeammalla asteella

"Mikä minussa on vikana?" Yllä olevia ajatuksia pyörii usein koulukiusatun mielessä, kun tulee jatkuvasti ulossuljetuksi ryhmästä. Monelle koulukiusatulle tuntemukset ovat tuttuja, ja voivat pahimmillaan johtaa sosiaaliseen eristäytymiseen. Minäkin olen kokenut olleeni kiusattu - sitä ei ehkä aikanaan mielletty kiusaamiseksi, mutta se on kuitenkin subjektiivinen kokemus. Ulkopuolelle sulkeminen jätti jälkensä, ja tietyllä tavalla parantelen vieläkin haavojani.… Continue reading Kiusaamista korkeammalla asteella

Elämänhallinta, Itsemyötätunto, Mielenterveys

Valtakunnassa kaikki hyvin?

"Järki sammuu, muuri murtuu Katto sortuu, mieli turtuu Usko horjuu, kirkko palaa Käännän selkäni enkä koskaan enää palaa" Mokoma: Valtakunnassa kaikki hyvin Jaksaa jaksaa - kunnes ei enää jaksakaan. Mediassa on viime aikoina ollut esillä huolestuneisuus erityisesti mielenterveyssyistä myönnetyt työkyvyttömyyseläkkeet, työssä jaksaminen, työn imu ja burnoutit. Mielekäs työ ja hyvä draivi auttavat jaksamaan, mutta silti… Continue reading Valtakunnassa kaikki hyvin?

Elämänhallinta, Matkalla maisteriksi, Opiskelu, Työelämä

Vain (opiskelija)elämää

Syksy symboloi minulle aina jonkin uuden alkua. Viime syksynä odotin intopinkeänä fuksivuoden alkua, ja se oli nopeammin ohi kuin aluksi odotinkaan. Nytkö pitäisi olla viisas toisen vuoden opiskelija, joka hallitsee täydellisesti perusasiat aineopintoihin siirryttäessä? Ei kai tässä olisi sen suurempia haasteita, jos voisi vain opiskella menemään, mutta koska jokaisen on tienattava leipänsä pöytään, on tämän… Continue reading Vain (opiskelija)elämää

Itsemyötätunto, Sosiaalinen media, Työelämä

Lisää arvoa!

Olen viime aikoina pyörinyt enenevissä määrin ammatillisessa sosiaalisessa mediassa, joskin käytän edelleenkin Facebookia sekä pikaviestimiä suhteellisen aktiivisesti. LinkedInissä (jos et ole jo jäsen, suosittelen mitä kohteliaimmin liittymään) on aina säännöllisin väliajoin esillä ajatus lisäarvon tuottamisesta jonkun toisen verkostoon. Mitä se lisäarvo on? Mitä lisäarvoa itse tuotan, entä millaista hyötyä itse saan verkostostani? Kuinka lisäarvo määritellään?… Continue reading Lisää arvoa!

Itsemyötätunto, Köökkifilosofiaa, Mielenterveys

Verenperintönä nöyristely

Edellisessä tekstissä pohdin omien mielensisäisten perkeleiden kesyttämistä. Kaikilla meillä on varmasti sellaisia pieniä ystäväni viisaita sanoja lainatakseni "Molla-Maijoja", jotka pyrkivät torppaamaan jokaisen onnistumisen vähättelevällä äänensävyllä. Tämän postauksen myötä jäin pohdiskelemaan nöyryyden ja nöyristelyn eroa. Nöyryys kuuluu taitoihin, joka on hyvä olla olemassa. Se ei tarkoita "maan matonen" -asennetta vaan sitä, että tietää realistisesti omat kykynsä… Continue reading Verenperintönä nöyristely

Elämänhallinta, Itsemyötätunto

“Kesytä perkeleet”

Tätä kirjoittaessani kuuntelen musiikkia, kuten teen aina kun haluan tehdä jotakin keskittymistä vaativaa. Tällä kertaa menoa tahdittaa Mokoman musiikki, ja heidän kappaleensa "Kesytä perkeleet" toimiikin hyvin johdantona pohdintoihin siitä, millaisia mielen perkeleitä vastaan joudumme usein taistelemaan. Olen kamppaillut epäonnistumisen tunteiden kanssa niin kauan kuin muistan, ja lisäksi minulla on erinomainen taito kääntää jokainen saavutus negatiivisesti:… Continue reading “Kesytä perkeleet”

Elämänhallinta, Matkalla maisteriksi, Opiskelu

Verta, hikeä, kyyneliä ja onnistumisia

Niin siinä vain kävi, että ensimmäinen opiskeluvuosi alkaa olla yhtä tenttiä vaille valmis. En olisi ikinä uskonut suorittavani kursseja yli suositellun opintopistemäärän - näillä näkymin tulen saamaan 80 opintopistettä lukuvuodelta 2018-2019. Opintoja aloittaessani tuutorit kertoivat fuksivuoden olevan raskas mutta palkitseva, ja huomasin tämän pitävän paikkansa. Erityisesti näin aikuisiällä opiskelu vaatii monenlaisten eri palikoiden yhteensovittamista -… Continue reading Verta, hikeä, kyyneliä ja onnistumisia

Elämänhallinta, Opiskelu

Pääsykoepänttäysnostalgiaa

Kuvan lähde: Ueflife Vuosi sitten kamppailin enemmän tai vähemmän sosiaalityön pääsykoekirjan kanssa. Oikeastaan en ollut asettanut itselleni edes tavoitteeksi sisäänpääsyä, koska en uskonut itseeni pätkääkään. Opiskelin kyllä pitkiäkin aikoja päivässä, mutta joskus tuntui siltä kuin mitään ei olisi jäänyt mieleen. Mutta miltä sitten oikeasti tuntui opiskella pääsykokeisiin? Ainakaan silloin en tullut ajatelleeksi, että itse opiskelu… Continue reading Pääsykoepänttäysnostalgiaa

Elämänhallinta, Itsemyötätunto, Opiskelu

Myötätuntoista opiskelua

Yllä oleva meemi kuvaa varmasti lähes jokaisen opiskelijan arkea, ja silloin on koetettava priorisoida tehtäviä mahdollisimman paljon niin, että antaa itselleen luvan mennä joissakin kursseissa siitä, missä aita on matalin. Mietin myös paljon itsemyötätunnon merkitystä opinnoissa. Aikaisemmin olen pohtinut paljon tätä tematiikkaa töiden ja muun elämän suhteen, joten miksipä tätä ei voisi soveltaa myös opintoihin?… Continue reading Myötätuntoista opiskelua