Matkalla maisteriksi, Opiskelu, Sosiaalityö

Opiskelutaito-ohjelmisto 2.0?

Opiskelu ei aina ole helppoa, eikä läheskään joka kerta. Tämän kaltaisia kliseitä käskettiin välttää jo muinaisina lukion äidinkielen kurssien aikana, mutta elämä on laiffia… ei kun miten se menikään?

Opiskelijaelämän voisi kuvitella koostuvan haalareista ja haalarikansan bileistä, krapulaisista aamuista yliopiston massaluennoilla ja summittaisesta tenttiin opiskelusta. Tentistähän voi hyvällä tuurilla saada kiitettävän arvosanan, jos vain valitsee parhaat tärpit päältä. Olen huomannut viimeisen viiden kuukauden aikana oman opiskelijaelämän painottuneen yhdyssanan ensimmäiselle sanalle. Kun on yli 30-vuotias ja haluaa tutkinnon vaikka henki menisi, ei ole muita vaihtoehtoja.

Olen huomannut viimeisen viiden kuukauden aikana myös opiskelutaitojeni kaipaavan jonkinlaista pikakurssia ja -päivitystä. Kuten kuvista näkyy, teen todella pedantteja muistiinpanoja. Jopa liian pedantteja, jos mietitään yhden kurssikirjan olevan keskimäärin noin 300-sivuinen. Toki piristän muistiinpanojani myös erinäisillä marginaaleihin heitetyillä sivuhuomautuksilla, kuten “no shit?”, “älä helvetissä”, “ihanko totta” tai viimeisimpänä itsehallinnosta puhuttaessa “Väyrysen Paavo” viitaten tähän uutiseen.

Olen ulissut myös sosiaalisessa mediassa olevani liian tyhmä yliopistoon. Vaikka ymmärrän lukemani yleisesti ottaen, tuntuu kuin tietomäärää olisi liikaa, ja edeltävästi opiskeltu liukuu tavoittamattomiin heti, kun avaan uuden sivun tenttikirjasta. Mikä avuksi? Oikeasti yhteiskuntapolitiikka sivuaineena sekä tietysti pääaineen opinnot ovat todella mielenkiintoisia, mutta kun slideja ja kirjoja on enemmän kuin tarpeeksi, alkavat hyvät neuvot olla kalliit.

IMG_0888

Yllä olevassa kuvassahan ei suinkaan ole samanaikaisesti auki blogipohja, johon kirjoitan tälläkin hetkellä tekstiä. Toisaalta uusi tieto ei mene päähän, jollei pidä taukoa, näin ainakin valehtelen itselleni. Olen kuitenkin kusessa, koska hyvinvointipolitiikan tentti on jo ensi viikolla, ja tuntuu etten ole päässyt puusta pitkään. Toki osa tiedosta on kirjoissa jo vanhentunut, ja kysymyksiin voi soveltaa pohdintaa ajankohtaisista uutisista. Silti ne tärkeimmät teoriat ja teoreetikoiden nimet olisi hyvä osata.

Tällä hetkellä mielenkiintoisin osio oli terveyspolitiikka. Totta kai tiesin jo aikaisemminkin esimerkiksi imeväisyys- ja perinataalikuolemien olevan Suomessa Euroopan ja maailman alhaisimpia, mutta oli mielenkiintoista perehtyä hyvinvoinnin eri mittaamismenetelmiin elinolo- ja elintapatutkimuksin. Lisäksi niiden selitysmallit olivat myös kaikki mielenkiintoisia, mutta mikä pitäisi eniten paikkansa? (Jotain olen selkeästi oppinutkin.)  Kaipaisin silti neuvoja siihen, kuinka ottaa haltuun paljon tietoa lyhyessä ajassa, tai vaihtoehtoisesti kuinka antaa itselleni armoa: kaikesta ei tarvitse saada aina vähintään kolmosta.

IMG_0881

Taidan kuitenkin pian aloittaa viikonlopun viettämisen olemalla hurja ja nauttimalla vaikka kupillisen teetä. Ainakin haen vähän lisää kahvia, lepuutan silmiä ja kuuntelen heviä. Sen jälkeen ehkä heivaan hv-politiikat hetkeksi sivuun ja keskityn vaikka maanantaiseen presentaatioon. Lupauduin nimittäin puhumaan kokonaiselle kurssilliselle pienen hetken ajan kohtukuolemasta liittyen sosiaalityön etiikkaan ja luennon osa-alueena olevaan lapsen kuoleman kohtaamiseen. Hui! Jännittää – ehkäpä siis olen ansainnut vähän lepoakin. Loistokkaan leppoisaa viikonloppua teille, lukijat. Ja tsemppiä teille, jotka olette töissä tänä(kin) viikonloppuna.

 

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out /  Change )

Google+ photo

You are commenting using your Google+ account. Log Out /  Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out /  Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out /  Change )

Connecting to %s