Jaksoin pitää blogia sadan (ja vähän yli) postauksen verran. Olen kuitenkin pohdiskellut jatkoa, ja tällä hetkellä tuntuu ettei minulla oikein ole mitään annettavaa. Olin positiivisesti yllättynyt siitä, kuinka paljon lukijoita ja seuraajia sain, muttei ole mitään ideaa kirjoitella blogiin, jos jokainen postaus tuntuu omasta mielestä huonolta, ideoita ei oikein tule ja jos tuleekin, väännän niitä väkipakolla.
Opinnot ja muu hässäkkä elämässä kuormittavat nyt sen verran, että tämä olkoon blogin joutsenlaulu. Voi olla, että palaan vielä joskus uudistetulla teemalla, voi olla etten. Kukapa tulevaisuudesta tietää. Jätän kuitenkin blogin ja tekstit näkyville, josko joku saisi vanhoista teksteistä jotakin itselleen. Nyt on kuitenkin aika mennä kohti uutta.
Saatatte ehkä jossain vaiheessa bongata tekstejäni jostakin sosiaalityön ympärille rakentuneesta blogista, kunhan olen opiskellut vähän enemmän ja saanut tarttumapintaa käytännön sosiaalityöhön vähän enemmän. Nyt on kuitenkin aika sanoa “näkemiin”. Hyvästit tuntuvat lopullisilta, kun eihän elämästä koskaan tiedä.
Kiitos kaunis jokaiselle lukijalle ja kommentoijalle. ❤️ Rauhaisaa joulun aikaa kaikille, muistetaanhan pitää itsestämme ja toisistamme huolta?
