Elämänhallinta, Matkalla maisteriksi, Opiskelu

Hallittu startti, fiksu kaaos?

IMG_0083

Yliopistollamme on ihan oma juttunsa fiksujen aloitusten suhteen, ja niin pitääkin. Minä sen sijaan en aloittanut kovin fiksusti opintojani, sillä sairastuin järjettömään räkätautiin heti ensimmäisen varsinaisen luentoviikon alussa, ja jouduin näin ollen jäämään pois ensimmäiseltä oikealta, läsnäoloa edellyttävältä ja vieläpä hyvin mielenkiintoiselta pääaineen luennolta. Shit happens, vai miten se meni? Joka tapauksessa opinnot ovat ihan hurjan mielenkiintoisia, ja jo orientaatioviikolla tuli sellainen olo, että “Hei, tänne mä kuulun, tämä on minun oma alani!” Toisaalta minua on askarruttanut, ja askarruttaa edelleen, oma jaksaminen työn ja opintojen välillä tasapainottelussa. Voi olla, että tulenkin pohtimaan tätä jatkossa todella paljon blogissa, ja toisaalta kertomaan myös omia tuntemuksia sosiaalityön opinnoista. Pidän kuitenkin blogin nimen ennallaan, sillä hallittua kaaostahan tämä monesta osasesta koostuva elämä on. Onpa jännä nähdä, kuinka reilussa vuodessa bujoiluaiheinen blogi on muuttunut yhä enemmän elämän- ja arjenhallinta- sekä opiskelupainotteiseksi!

Ensimmäinen viikko orientoivien opintojen parissa oli mielenkiintoinen ja toisaalta hyvin kuormittava. Jo uusi informaatio, uudet ihmiset ja yleensäkin se, että poistuin kotoa monena päivänä peräkkäin, tuntuivat suhteellisen rankoilta. Silti pompin pitkin asuntoamme yliopistolta palaamisen jälkeen selostaen innoissani puolisolleni kaikkea, mitä olin kuullut ja oppinut, vaikkeivät varsinaiset opinnot olleet edes päässeet käyntiin. Lukujärjestystä katsoessani tunsin kuitenkin samalla pienimuotoisen ahdistuksen valtaavan mielen: kuinka saan ikinä tehtyä tämän kaiken ja lisäksi työskenneltyä? Tässäpä se itsearmollisuus mitataankin oikein isolla kädellä. Kaikessa ei ole pakko olla paras, eikä itseään missään tapauksessa pidä vertailla muihin. Se on usein kuitenkin helpommin sanottu kuin tehty. Niinpä uusi bujonikin on täyttynyt erilaisista merkinnöistä, seurannoista ja to do -listoista tehokkaammin kuin koskaan aikaisemmin.

Jokseenkin informaatiotiiviin ensimmäisen opiskeluviikon myötä sain sitten kumppanikseni oikein mojovan flunssan, joka ei ole oikein vieläkään parantunut. Ainakin yskä kuulostaa tällä hetkellä siltä, kuin keuhkoni olisivat juuri sanomassa itseään irti. Olen huomannut usein ennenkin, että jännitys- ja stressitasojen laskiessa seuralaiseksi tuleekin sitten jokin fyysinen sairaus. Onneksi tällä kertaa säästynen keuhkokuumeelta.

Tämä teksti on jotakuinkin lyhyt hajatelma ja johdanto blogin tuleviin aiheisiin, eli kursseihin, tulevan suunnan pohdintaan ja opintojen yhdistämiseen työelämään. Orientaatioviikon parasta antia oli monenlaisen mielenkiintoisen infon lisäksi tietotori, jossa oli mukana myös kaupunkimme kirjaston lukukoira Sylvi. Hän olikin ehkä suosituin nähtävyys ja rapsuteltava tässä tapahtumassa, enkä lie ainoa, jonka olisi tehnyt mieli napata hänet kassiin ja salakuljettaa kotiin.

IMG_0090

Seuraavassa tekstissä pohtinen itsenäisen työskentelyn ja itsensä johtamisen vaikeutta silloin, kun päivän tehtävälista täyttyy luennoista, itsenäisestä opiskelusta, työstä ja arjesta, jota pitäisi kuitenkin kaiken tämän lomassa pyörittää. Nyt tämä hallittu ihmiskaaos on aivan liian väsynyt pohtiakseen mitään syvällistä.

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out /  Change )

Google+ photo

You are commenting using your Google+ account. Log Out /  Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out /  Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out /  Change )

Connecting to %s