Elämänhallinta, Mielenterveys

Varo! Merkit! Varomerkit Osa 3

Depression

Kahdessa aiemmassa tekstissä olen käynyt läpi mielenterveyden varomerkkejä sekä mielenterveyden ylläpitoa lähinnä ihmisen tai mielenterveyskuntoutujan (apua mikä sana) näkökulmasta. Tässä tekstissä keskityn siihen, kuinka läheiset ja ystävät voivat toimia, mikäli huomaavat selkeitä muutoksia ystävän voinnissa, tai jopa suoranaisia hätähuutoja. Toisinaan tuntuu, että nykymaailmassa välitetään vain itsestä, ja välittämisen piiri ulottuu hyvässä lykyssä vain lähimpiin ihmisiin, jos heihinkään. Suomessa on tuhansia yksinäisiä ihmisiä, joilla ei ole ketään, jonka kanssa voisi puhua mieltä painavista asioista. Masennuksesta tai muista mielenterveyttä kuormittavista tiloista kärsivä ihminen voi toisaalta myös kokea, ettei tällä ole oikeutta puhua rehellisesti omista tuntemuksistaan. On paljon helpompaa vetäytyä kuoreensa tai esittää asioiden olevan paremmin kuin ne ovat, sillä vielä nykyäänkin vaikkapa masennuksen kanssa tasapainottelevat ihmiset saavat kuulla, etteivät ole oikeasti sairaita. Tässä tekstissä keskityn lähinnä masennukseen, mutta useat ajatukset sopivat muihinkin mielenterveyden keinulautaolotiloihin.

If physical illnesses

Tärkeintä on ymmärtää, ettei kukaan voi valita sairauksiaan.
Masentunut ihminen ei teeskentele tai ole laiska. Maniavaiheessa oleva kaksisuuntaisesta mieliahäiriöstä kärsivä ei ole rasittavan lennokas, ja tuskin haluaisi itsekään liidellä ensin taivaissa rysähtääkseen sitten takaisin maan päälle. Psykiatriset osastot ovat olemassa syystäkin, aivan kuten sairaalan ensiavut, leikkausosastot, sisätautipoliklinikat, kirurgian osastot… Jokainen ymmärtää varmasti idean. Yllä oleva sarjakuva havainnollistaa mustan huumorin maustamana lauseet, joita jokainen vaikkapa masennuksen kanssa kamppaileva ihminen joutuu kuulemaan. Mitäpä, jos esimerkiksi leikkauksen jälkeen tulisi kertomaan, ettei sängyssä makoilu liiemmin auta?

Mitäpä, jos esimerkiksi leikkauksen jälkeen tulisi kertomaan, ettei sängyssä makoilu liiemmin auta?

Kuinka sitten voi parhaiten tukea ja auttaa läheistä, joka kamppailee esimerkiksi masennuksen kanssa?

  1. Ole vierellä. Ole vaikka vain hiljaa, jos et keksi sanottavaa.
  2. Vaikka masentunut ei jaksaisikaan pitää yhteyttä, kuulumisten kysely varmasti piristää.
  3. Syyllistäminen jaksamattomuudesta ei auta. Sen sijaan masentunutta ystävää tai puolisoa voi houkutella lempeästi vaikka kävelylle, tai sitten ihan vain istumaan iltaa.
  4. “Mä en jaksa enää elää, haluan tappaa itseni!” Mikäli tämän kaltainen lause kuuluu läheisen suusta, ota se vakavasti. Se voi olla viimeinen hätähuuto, kun kaikki keinot on käytetty, eikä valoa näy missään. Tässä vaiheessa on jo kiire saada apua.

Mutta mitä tehdä, jos läheinen on vaarassa tehdä itselleen vahinkoa? Tärkeintä on ottaa hätähuuto todesta. Itsemurhavaarassa olevaa ihmistä ei ikinä saa jättää yksin. Jos tilanne tuntuu kriittiseltä, 112 on ensimmäinen askel avun hakemiseen. Läheisen kanssa voi lähteä päivystykseen mukaan, ja sieltä ohjataan avun tarpeessa oleva ihminen mahdolliseen jatkohoitoon. Jos jatkohoitomahdollisuuksia ei ole, itsemurhalla uhkaillutta ei kannata jättää akuutissa tilanteessa yksin. Itsemurhauhkaus on aina otettava todesta. Filosofi Immanuel Kantin kategorinen imperatiivi on hyvä ohjenuora kaikkeen toimintaan: “Toimi muita ihmisiä kohtaan niin, että toiminnastasi voisi tulla yleinen laki”.

Filosofi Immanuel Kantin kategorinen imperatiivi on hyvä ohjenuora kaikkeen toimintaan: “Toimi muita ihmisiä kohtaan niin, että toiminnastasi voisi tulla yleinen laki”.

Millaisia auttamis- ja tukemiskeinoja lukijoille tulee mieleen? Mitkä tavat toimivat, ja mitkä eivät? Mielenterveys on jokaisen kalleinta omaisuutta, ja sitä kannattaa ehdottomasti vaalia – niin omaa, kuin muidenkin. Vaikka jokainen ihminen ajattelee luonnollisesti itseään ensin, ei maksa mitään olla tukena myös muille. Välittäminen ei tarkoita aina suuria tekoja, sillä masennukseen sairastunut voi ilahtua suuresti vaikkapa vain viestistä, jossa kysellään kuulumisia. Sairautta ei ole tarvis alleviivata, mutta kuluneet kliseet ja masentuneen ihmisen syyllistäminen kannattaa unohtaa oitis.

Seuraavassa tekstissä hypätäänkin sitten jälleen bujoilun pariin. Opintobujo edistyy, ja varsinaiseenkin bujoon on tullut vaikka ja mitä uutta, kivaa lisäystä. Lisäksi tekeillä (lue: suunnitelmissa) on ihan oma journalinsa hyvinvoinnille ja sen ylläpidolle. Niin henkisen kuin fyysisenkin hyvinvoinnin.

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out /  Change )

Google+ photo

You are commenting using your Google+ account. Log Out /  Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out /  Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out /  Change )

Connecting to %s