Elämänhallinta, Opiskelu, Pääsykoepänttäys, Päkobujo

Opintobujo #2

img_20171118_133456597942525.jpg

On maailman ihanin tunne ostaa uusi kirja, jonka uudenkarheita sivuja pääsee selailemaan ja nuuhkimaan vastapainetun kirjan tuoksua. Parasta uusissa kirjoissa tai muistikirjoissa on se, että matka on vasta alussa. Kirjaa lukiessa mieli on luonut odotuksia siitä, millaiseksi juoni muodostuu, ja parhaimmillaan kirja tempaa mukaansa niin, ettei millään malttaisi lopettaa, vaikka olisi kuinka aikainen herätys aamulla: “Vielä yksi sivu, vielä tämä luku, luenkin seuraavan”, ja lopulta työn ääreen saapuu väsynyt Anna, joka ei malttaisi odottaa työpäivän loppua päästäkseen jälleen lukemaan. Samanlainen olo minut on vallannut bujoilun kanssa – vanha opinto- ja työbujo karsiutui melko pelkistetyksi niin, että tilaa jää muistiinpanoille ja oleellisille asioille. I love deadlines, right?

Koska pääsykoepänttäys on täysin oma lajinsa, kokeeseen valmistautuminen vaatii enemmän kuin esimerkiksi opiskelu tenttiin, josta tavoitteena on vain päästä läpi, arvosanalla ei ole niinkään väliä. Pääsykokeissa kyse on opiskelupaikasta. Pänttäys pitää sisällään sekä laajempien kokonaisuuksien, että myös pienempien knoppitietojen hallintaa. Jokainen yliopisto-opintoihin hamuava lie katsonut aiempien vuosien pääsykokeita. Niin tein minäkin. Tajusin, ettei kokonaisuuksien hyvä hallinta vain riitä, sillä pääsykokeessa vaaditaan myös termien osaamista ja käsitteiden ulkoa opettelua. Näin ollen on hyvä aloittaakin pääsykoevalmistautuminen ajoissa. Bujoilu on oikeasti auttanut minua pohtimaan myös omaa opiskelutekniikkaa, ja olenkin nyt keskittynyt rauhassa aina yhteen osa-alueeseen, lukenut sen huolellisesti kahteen otteeseen läpi, ja tehnyt toisella kerralla muistiinpanot. Myös lukustrategiani alkaa muotoutua paremmaksi.

On maailman ihanin tunne ostaa uusi kirja, jonka uudenkarheita sivuja pääsee selailemaan ja nuuhkimaan vastapainetun kirjan tuoksua. Parasta uusissa kirjoissa tai muistikirjoissa on se, että matka on vasta alussa.

img_20171122_17441441442187.jpg

Uudessa pääsykoebujossa haluan keskittyä olennaiseen, ja sen vuoksi tein vuosinäkymän ja tulevaisuuslokin samaan syssyyn. Jokaisen kalenterinäkymän vieressä on kunkin kuukauden tärkeät, ja kuten huomata saattaa, tärkeitä päivämääriä ovat lähinnä pääsykoeprosessiin liittyvät asiat, kuten vaikkapa yhteishakuaikataulu, itse pääsykoepäivä, sekä valintojen tulosten julkaisu. Paineet ovat todella kovat, sillä melkein viisi nykyisessä firmassa oltuani ja neljänkympin rajapyykkiä kohti mennessäni haluan itselleni ammatin, jossa voin käyttää koko sitä kapasiteettia, joka minulla on.

Pääsykoepänttäys tai pääsykoebujo (lyhyemmin: päkobujo) eivät ole liian vakavia asioita. Siksi tein leikkimielisen pääsykoelähtölaskennan, johon listaan pilke silmäkulmassa fiiliksiäni, kuten vaikkapa: “Takapuoli on pysyvästi puutunut”, “Näen jatkuvasti painajaisia pääsykokeista”, “Sovellan kyllästymiseen asti oppimaani toisille”. Huumorin lisäksi on myös hyvä pohtia omia omaisuuksiaan, ja sen vuoksi tein myös oman aukeaman pohdinnalle siitä, millainen olisin sosiaalityöntekijänä sekä persoonaltani, tavoitteiltani, valmiuksiltani että oppijana. Itsereflektio, eli oman osaamisensa ja valmiuksiensa pohdinta ovat keskeinen osa mitä tahansa tehtäessä, niin työtä, pääsykoepänttäystä kuin ystävyyssuhteitakin.

Itsereflektio, eli oman osaamisensa ja valmiuksiensa pohdinta ovat keskeinen osa mitä tahansa tehtäessä, niin työtä, pääsykoepänttäystä kuin ystävyyssuhteitakin.

img_20171122_174334564445495.jpg

Yllä olevassa kuvassa näkyy taas keskeisimmät asiat ihan siitä pääsykokeesta. Olen päättänyt koota tähän bujoon loogiseen järjestykseen asiat, koska edellinen oli todella sekavaa settiä.

Avainkäsitteet ansaitsevat oman osionsa. Näille kahdelle aukeamalle tulen listaamaan kaikki käsitteet LYHYINE selityksineen. Niiden avaaminen ja pohdinta auttaa kokonaisuuksien hallinnassa, ja lisäksi myös termistö painuu niiden avulla mieleen paremmin. Aivoni ovat siitä hassu kokonaisuus, että opin helposti yksittäisiä termejä sekä sitä, mitä ne tarkoittavat. Otettakoon esimerkiksi vaikka subsidiariteetti. Sanahirviö, eikö? Voisi kuvitella, ettei se tarkoita mitään, mutta tarkoittaa hyvinkin. Termi tarkoittaa yhteiskuntamallia, jossa perheillä on ensisijainen vastuu huolehtia jäsenistään. Tässä tapauksessa perheen käsite on laaja, ja se voi pitää sisällään useampia sukupolvia. Mikäli perhe ei kykene huolehtimaan omistaan, tällöin valtio tai kirkko voivat tarjota apua. Niin. Opin helposti tällaisia randomeita käsitteitä ja niiden tarkoituksia, mutta yliopistoon pääsemiseksi vaaditaan paljon muutakin, muun muassa kykyä organisoida sekä tunnistaa omaa oppimista.

Aivoni ovat siitä hassu kokonaisuus, että opin helposti yksittäisiä termejä sekä sitä, mitä ne tarkoittavat. Otettakoon esimerkiksi vaikka subsidiariteetti. Sanahirviö, eikö?

img_20171122_1743091012840792.jpg

Nykyisessä opintobujossa en tee näkymiä enää valmiiksi viikko viikolta – tätä viikkoa lukuun ottamatta. Teen jokaisen päivän kohdalle tuntimäärät siitä, kuinka paljon olen opiskellut. Työ tulee olemaan siinä mielessä mukana, että teen osa-aikaisesti työtä osasairauspäivärahan turvin ainakin vuoden loppuun asti, ja sen vuoksi on hyvä myös hahmottaa, milloin on hyvä levätä. Teen opintopäiville tavoitteet siitä, mitä haluan oppia, ja lisäksi yksinkertaisen seurannan opinnoista: kuinka monta tuntia luin. Löysin myös ihastuttavia tarroja Putingilta, ja niillä saa helposti lisäväriä bujoon. To do-merkinnätkin löytyvät valmiina!

Lisäksi teen jokaisen viikon lopulle aukeaman siitä, mitä olen oppinut. Haluan pitää bujoni pääosin suomenkielisinä, sekä pääbujon että opintobujon, mutta tämä osio tulee englanniksi. Olen The Fast Show’n suuri fani, ja erityisesti Jesse’s diets naurattaa aina. “Today I’ve been mostly eating…” Joten. Mitä olen oppinut?

img_20171123_0931081351181822.jpg

En tee tähän laajoja muistiinpanoja, vaan tämän osion avulla seuraan oppimistani. Jokaisen viikon jälkeen teen myös sen viikon muistiinpanot näiden osioiden jälkeen. Lisäksi olen ajatellut ensi kuukauden kohdalle uni- ja opintotrackeria, sekä keinoja hallita pääsykoe- ja työstressiä paremmin. Aikuisena opiskelemaan lähtiessä on toki enemmän elämänkokemusta, ja on helpompaa linkittää aikaisemmin opittuja asioita uuteen. Silti ajan löytäminen sekä työlle, opinnoille että vapaa-ajalle voi olla haasteellista etenkin, jos perheessä on vielä lapsia. Meillä niitä ei ole, paitsi yksi pieni karvainen lapsi.

img_20171121_212744_642909901250.jpg

Niinpä minä ja karvainen lapsemme toivotamme opiskelijoille opintointoa, opiskelemaan haluaville pänttäysintoa, sekä jokaiselle myös ihania rentoutumishetkiä ja joulun odotusta. Adventti kolkuttelee ovella, ja joulun aikana on hyvä löytää myös sisäistä rauhaa ja taukoa kiireistä. Akkujen latautuminen on suotavaa, sillä riittävä lepo auttaa myös oppimaan.

Seuraavassa postauksessa onkin jälleen mukana ripaus huumoria, sillä kokoan bujoilijoiden 10+N käskyä. 🙂

2 thoughts on “Opintobujo #2”

  1. Onnea pääsykoelukuihin! Varmasti tulet menestymään hyvin, jos vaan suunnitelmat onnistuu. Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty. 🙂

    Like

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out /  Change )

Google+ photo

You are commenting using your Google+ account. Log Out /  Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out /  Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out /  Change )

w

Connecting to %s