Blogiunelmia, unelmablogia + KYSY BLOGGAAJALTA

Tuntuu melkein hupsulta pitää blogia bujoilusta, ja sen jälkeen bujoilla bloggauksesta. Toisaalta, miksei. Kukaan ei ole määrännyt Bujojen sisältöä niitä perusasioita lukuun ottamatta, joten yksien kansien väliin voi tunkea vaikka mitä. Kuten olen aiemmissakin postauksissa tuonut hyvin usein esille, olen aina rakastanut lukemista ja kirjoittamista. Miksipä siis en myös bloggaisi. Epämääräisen ajatusoksennuksen sijaan olen kuitenkin tehnyt nyt muutoksia bloggaustapoihin. Ensinnäkin bloggaan säännöllisesti. Toiseksi ajastan aina blogitekstit etukäteen, ihan vain siltä varalta, jos inspiraatiokato iskisi, ja tuijottaisin vain tekstieditoria masentuneena saamatta minkäänlaista tekstiä aikaan.

Bujoilusta on melkeinpä tullut minulle elämäntapa ja harrastus. En enää tiedä, mitä tekisin jollen voisi aloittaa aamua bujoilulla, merkitä päivän mittaan tehtäviä, antaa itselleni palkintotarroja tai keksiä muuten vain ideoita, jotka palvelevat minua, ja vain yksin minua. Kaikki tavat eivät sovi kaikille, ja siksipä Bujoja on niin monenlaisia kuin niiden omistajiakin. Osa pitää yksinkertaisemmasta tyylistä, osa päästää luovuutensa valloilleen, ja minä taas kuulunut niihin, jotka ovat vähän siltä väliltä. Olen rakastunut siistiin tekstaamiseen, ja on ilahduttavaa nähdä, kuinka nykyään saan melkein painetun tekstin näköistä kirjainta aikaan ihan kalligrafiatusseilla. Oma tyyli on alkanut muotoutua yhä paremmin, ja vihdoinkin minusta tuntuu, ettei tarvitse aloittaa jälleen uutta BuJoa, koska edellinen on niin kauhea.

Oma tyyli on alkanut muotoutua yhä paremmin, ja vihdoinkin minusta tuntuu, ettei tarvitse aloittaa jälleen uutta BuJoa, koska edellinen on niin kauhea.

Selailin tänään ihkaensimmäistä Bujoani, ja järkytyin siitä, miten haparoivalta se näytti, kun ei tajunnut ensin katsoa tutoriaaleja ja Ryder Carrollin sivuja. Sieltä olisi saanut helposti ideoista kiinni, mutta prosessina tämä yritysten ja erehdysten kautta onnistuminen on ollut mielenkiintoista. Nyt elämä tuntuu rytmittyneen kaksiin kansiin, joista toinen on varattu koko elämälle, mutta toinen omistettu kokonaan töille ja opinnoille. Bujot oikeastaan pakottavat minua, aiemmin melkein mestarillisesti asioita vältellyttä ihmistä, tarttumaan asioihin nyt eikä sitten joskus. Lisäksi kauan kadoksissa olleet kirjoittamisen into ja luovuus ovat löytyneet: nyt saan mielihyvää, kun näen kätteni jäljet Bujoissa, tai kun kirjoitan blogitekstiä. Sen vuoksi olen myös omistanut muutaman aukeaman blogille, unelmille siitä, mitä haluan tästä tulevan sekä tavoitteille, joiden haluan bloggaajana toteutuvan.

dav

Perfektionistina en halua blogata vähän siitä sun tästä, vaan blogilla on oltava selkeä teema, josta kuultaa innostuneisuus ja oma perehtyminen käsiteltäviin aiheisiin. Johdantosivu auttaa löytämään inspiraatiota ja ideoita, sekä kannustaa rohkeuteen ja hieman ehkä villeihinkin unelmiin. Ilman unelmiahan elämä olisi aika köyhää, tai ainakin hieman tasapaksumpaa.

Lisäksi kauan kadoksissa olleet kirjoittamisen into ja luovuus ovat löytyneet: nyt saan mielihyvää, kun näen kätteni jäljet Bujoissa, tai kun kirjoitan blogitekstiä.

Vasemmanpuoleiseen kuvaan olen merkinnyt bloggaustavoitteita, ja oikeanpuoleinen sivu on omistettu niille vähän hupsuillekin ideoille. Mitkä sitten ovat pää- ja mitkä välitavoitteita? Kunnianhimoisena ihmisenä toivon tietenkin tulevani entistä ammattitaitoisemmaksi bloggaajaksi. Sanalla “ammattitaitoinen” en kuitenkaan tarkoita sitä, että saisin rahaa tai tuotteita yhteistyöpostausmielessä. Sen sijaan päätavoitteena on kirjoittaa asiantuntevasti ja silti pieni pilke silmäkulmassa blogin teemoihin liittyvistä aiheista. Tavoitteena on myös herättää keskustelua, vuorovaikutusta blogin ja lukijakunnan välille. Ilman vuorovaikutuksellista ulottuvuutta bloggaus tuntuu samalta, kuin yrittäisi puhua Xboxilla sotapelin syövereihin uppoutuneelle puolisolle. Sen vuoksi lisäsin toivepostausosion, ja toivoisin myös vieraskynätekstejä lukijoilta. 🙂

Ilman vuorovaikutuksellista ulottuvuutta bloggaus tuntuu samalta, kuin yrittäisi puhua Xboxilla sotapelin syövereihin uppoutuneelle puolisolle.

Siksi haluaisin teidän kyselevän minulta ihan mitä mieleen tulee, ja kysymysten pohjalta kirjoitan FAQ-tyylisen postauksen. Kysymysten ei tarvitse liittyä bujoiluun tai muihin blogiteemoihin. Tarkoituksena on, että kertoisin faktoja myös itsestäni. Kysyä saa melkein kaikkea pituudesta lempibändeihin/kirjoihin, koiranomistajuuteen ja sitä kautta vaikka ärsyttäviin asioihin. Toivoisin kysymykset mieluiten tämän postauksen kommentteina tai blogin Facebook-sivulla – aikaa kysymysten tekoon on ensi viikon sunnuntaihin 19.11. saakka, jonka jälkeen naputtelen faktaa tiskiin. Ei kun siis kyselemään!

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out /  Change )

Google+ photo

You are commenting using your Google+ account. Log Out /  Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out /  Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out /  Change )

w

Connecting to %s