Elämänhallinta, Householding, Itsemyötätunto, Köökkifilosofiaa, Lukulistalla, Self care

Hallitse elämäsi, hillitse himosi, tunne lukkosi

Bujoilun myötä olen alkanut kiinnostua kokonaisvaltaisemminkin ihmisen hyvinvoinnista ja siitä, mitä aspekteja siihen liittyy. Ihminen on (lukion ensimmäisen psykologian kurssin fraaseja lainaten) psyko-fyysis-sosiaalinen kokonaisuus, eikä yhtä osa-aluetta voi irrottaa kokonaisuudesta ilman, että jotain jää puuttumaan. Fakta on, että voidessaan huonosti henkisesti, huono vointi heijastuu sekä fyysiseen että sosiaaliseen aspektiin, ja erityisesti päivittäistoimintoihin. Kun taas kroppa on sökönä ja sairauden kourissa, se vetää yleensä mieltä matalaksi, ja taas kerran vaikuttaa henkiseen ja sosiaaliseen puoleen. Ja kun sosiaalisessa elämässä on häikkää… ymmärrätte varmasti, mitä ajan takaa. Ihminen ei vain voi sulkea pois yhtä asiaa kokonaisuudesta ilman, että siitä seuraa lisää huonoja fiiliksiä ja huonoa vointia, ehkä jopa aggressioita.

Olen itse oppinut paitsi teoriatiedon, myös ihan kantapään kautta tutun sanonnan paikkansa pitävyyden.  Ei henkisesti huonovointinen ihminen jaksa olla myöskään sosiaalinen, eikä fyysinenkään hyvinvointi päätä huimaa. Kuinka sitten voisi edistää hyvinvointia, jos tuntuu, että itsensä kanssa olisi paljon töitä tehtävänä? Kuten aiemmassa postauksessa kerroinkin, sain jostakin innon tuunata kotia, siivota turhia tavaroita pois, ja lisäksi järjestellä paikat niin, että jokaviikkoinen viikkosiivous onnistuisi ilman, että tarvitsee katsella masentuneena ympärilleen.

Lisäksi minua kiinnostaa ihmisen tunnelukkojen vaikutus hyvinvointiin ja siihen, kuinka ne vaikuttavat erityisesti sosiaaliseen kanssakäymiseen. Niinpä paikkakuntamme lempikaupassani, Suomalaisessa kirjakaupassa, haahuillessani mukaan tarttuivat sekä Marie Kondon Konmari että Kimmo Takasen Tunne lukkosi. Voisiko jopa ajatella niin, että Konmarin avulla siivotaan ulkoiset puittoot, kun taas tunnelukkojen aukeaminen siivoaa sisäistä maailmaa auttaen pääsemään eroon itselle haitallisista käyttäytymismalleista?

Tunnelukkosijakonmari

Yllä oleviin kirjoihin ajattelin tutustua lähemmin aina silloin, kun päivät eivät muuten ole liian kiireisiä. Elämänhallintaoppaat vaativat keskittyneen, rauhallisen ilmapiirin sekä vastaanottavaisen mielen, sillä muuten niistä ammennetut opit ja niiden soveltaminen sekä raatorehellinen oman elämän pohtiminen menevät hukkaan. Asioiden korjaaminen, uusien käyttäytymismallien opettelu, sekä tie kohti tasapainoisempaa elämää lähtee aina halusta muutokseen. Aina aika ei kuitenkaan ole muutokselle kypsä.

Asioiden korjaaminen, uusien käyttäytymismallien opettelu, sekä tie kohti tasapainoisempaa elämää lähtee aina halusta muutokseen. Aina aika ei kuitenkaan ole muutokselle kypsä.

Sain jo reilu pari vuotta sitten ystävältäni lainaan Takasen kirjan Tunne lukkosi, mutta taisin itse olla silloin niin lukossa, ettei minusta ollut syventymään siihen, saati muihinkaan elämänhallintaoppaisiin. Tarvoin niin syvässä suossa niin töiden kuin yksityiselämänkin suhteen, etteivät aika, saati sitten omat henkiset voimavarat, riittäneet asioiden ja itsetutkistelun ääreelle pysähtymiseen. On valitettavaa, että joskus joutuu kulkemaan kovemman tien, ennen kuin todellinen halu muutokseen viriää mielessä, mutta kaikelle on aikansa ja paikkansa. Uskon, että mikäli olisin lukenut tunnelukkokirjan tuolloin pari vuotta aiemmin, siitä saadut ohjeet, pohdinnat ja oivallukset olisivat menneet samanlaiseen hyötykäyttöön kuin helmet sioille.

Mitkä ovat teidän lempielämänhallintaoppaitanne? Miten toteutatte niistä saatuja oppeja? Joku saattaa olla sitäkin mieltä, että tällaisia oppaita on liikaakin – ihminenhän tulisi toimeen niin vähällä! Minä olen taas sitä mieltä, että ihminen ei voi koskaan lakata kehittämästä itseään, sillä lopultahan jokainen meistä haluaisi pyrkiä kohti parhainta versiota itsestään, minä ainakin. Olen vielä kovin epätäydellinen ja jollain tapaa hauraskin, mutta suunta on koko ajan parempaa kohti.

Minä olen taas sitä mieltä, että ihminen ei voi koskaan lakata kehittämästä itseään, sillä lopultahan jokainen meistä haluaisi pyrkiä kohti parhainta versiota itsestään, minä ainakin. Olen vielä kovin epätäydellinen ja jollain tapaa hauraskin, mutta suunta on koko ajan parempaa kohti.

Myös konmaritus ajatuksena ahdisti aikaisemmin. Toisaalta ihailin muiden siistejä koteja, ja olisin halunnut itsekin samanlaista, mutta kun ei ollut voimia. Tarvitsin totaalipysäyksen, aikaa pohtia mitä haluan, sekä päästä toki toipumisen alkuun. Toipumisen edistymisen myötä, kun pahin sisäinen kaaos oli taltutettu, alkoi ulkoinenkin kaaos kiinnostaa. Kuinka voisi sitten edistää vielä paremmin aikansa ja elämänsä hallintaa, jos vuorokauden tuntien aikana pitäisi ehtiä tehdä töitä, hoitaa kotia, parisuhdetta, lemmikkiä, ja vielä opiskella ja treenatakin?

Ohessa on pieni etukäteismaistiainen seuraavan postauksen aiheesta. Jotkut haluavat kantaa koko elämänsä yhdessä bujossa, kun taas minulle sopii paremmin kahden bujon järjestely, joista toiseen merkataan suunnilleen kaikki elämästä, ja toinen on rajattu vain yhdelle tai kahdelle aiheelle, minun tapauksessani töille ja opinnoille. Jälkimmäinen työ- ja opintobujo, joka ei todellakaan lähde työpöydältä minnekään, onkin jo osoittautunut kullanarvoiseksi, ja siitä turisenkin seuraavassa postauksessa.

 

 

1 thought on “Hallitse elämäsi, hillitse himosi, tunne lukkosi”

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out /  Change )

Google+ photo

You are commenting using your Google+ account. Log Out /  Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out /  Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out /  Change )

w

Connecting to %s