BuJo, Köökkifilosofiaa, Yleistä

SoMeBuJo

Muistaako joku ajan ennen sosiaalista mediaa? Pakko myöntää, että allekirjoittanut ei muista. Nykyään on saatavilla Instagramia, Snapchatia, Facebookia, LinkedIniä… you name it. Ihmisten välinen kommunikointi ja kuulumisten vaihto ovat siirtyneet mitä suurimmassa määrin sosiaaliseen mediaan ja sähköpostiin – tässä on kaksi eri puolta. Toisaalta puheluja tulee soiteltua vähemmän, mutta toisaalta sosiaalinen media antaa liikkumatilaa viesteihin vastaamiselle ja ystävien kuulumisten päivityksessä. Eräänä kauniina päivänä havahduin siihen, että nykyään minulle soittelee vain oma isä. Oikeasti. Sosiaalisessa mediassa voi siis halutessaan nähdä enemmän huonoja kuin hyviä puolia, jos haluaa.

Minulle sosiaalinen media on ollut kätevä paikka kommunikoida ihmisten kanssa, ja madaltanut myös kynnystä alkaa keskustella tuntemattomienkin kanssa. Elämääni ovat hallinneet erilaiset sosiaalisten tilanteiden pelot ja epävarmuus itsestä oikeastaan viimeistään yläasteiästä saakka: kelpaanko, riitänkö, olenko hyvä tällaisena, osaanko mitään? Missä olen hyvä? Nämä ajatukset ovat tehneet sähköisen kommunikaation itselleni helpommaksi.

Elämääni ovat hallinneet erilaiset sosiaalisten tilanteiden pelot ja epävarmuus itsestä oikeastaan viimeistään yläasteiästä saakka: kelpaanko, riitänkö, olenko hyvä tällaisena, osaanko mitään? Missä olen hyvä?

Somessa olen myös törmännyt mahtaviin yhteisöihin, ja erityisesti on kehuttava Bullet Journal Suomi -ryhmää Facebookissa. Aloitteleva bujoilija on saanut sieltä apua ja neuvoja oman BuJon rakentamiseen, eikä ketään lytätä tai arvostella huonossa hengessä. Siellä jaetaan sekä omia BuJo-kömmähdyksiä, inspiraatiota muille sekä joskus arempiakin aiheita. Jos haluaa, toki hienoista bujoiluista saa itselleen lisästressiä, mutta mielestäni ryhmä on erinomaisen hyvä, jos hakee bujoilulleen suuntaa. Lisäksi omia edistysaskelia bujoilun maailmassa on hienompaa jakaa asiasta innostuneiden  kanssa – oma avomies kun ymmärrettävästi ei aina ole kartalla.

Vaikka yhteiskunnan some-painotteisuus ja sähköinen viestintä ovatkin vallanneet viime vuosina tilan perinteisiltä kommunikointikeinoilta, en näkisi sitä huonona asiana. Yhteiskunta kehittyy koko ajan, ja muutokset aiheuttavat monesti ensin vastarintaa. Kuinka moni on esimerkiksi kuullut varoituksia nettitutuista lapsuudessaan? Minä ainakin olen. Internetiä pidettiin 90-luvun lopussa ja 2000-luvun alkuvuosina pelottavana paikkana, jossa kukaan ei ole sitä mitä väittää olevansa. Nyt, toistakymmentä vuotta myöhemmin, netti on vakiinnuttanut paikkansa tiedonhaun lähteenä (paitsi Wikipedia EI edelleenkään ole luotettava lähde opinnoissa), Facebookissa kommunikoidaan omalla nimellä ja naamalla, ja yhä useampi bloggaajakin kirjoittaa niin, että on tunnistettavissa.

Vaikka yhteiskunnan some-painotteisuus ja sähköinen viestintä ovatkin vallanneet viime vuosina tilan perinteisiltä kommunikointikeinoilta, en näkisi sitä huonona asiana. Yhteiskunta kehittyy koko ajan, ja muutokset aiheuttavat monesti ensin vastarintaa.

Voisi sanoa, että some ja bujoilu liittyvät kiinteästikin yhteen. Bujoiluun saa inspiraatiota Instagramista ja Pinterestistä, ja Facebook-ryhmissä keskustellaan bujoilusta, saadaan vinkkejä ja neuvoja, ja voisi oikeastaan sanoa Facebookin ryhmien olevan kuin harrastekerho, jossa hehkutetaan ja innostutaan, kannustetaan ja tsempataan, ja samalla voi tutustua moniin samanhenkisiin ihmisiin. Ei huono ollenkaan! Lisäksi tämän blogin kirjoittaminen sai minut jakamaan ajatuksia ihan omalla Facebook-sivulla – jospa sen kautta moni muukin löytäisi bujoilun ja alkaisi huomata, millaisia vaikutuksia sillä on ihan jokapäiväiseen elämään.

Muutokset siis tuntuvat aluksi oudoilta ja pelottavilta, mutta kun niille antaa rohkeasti tilaa, niistä löytää paljon hyvää. Ilman some-ryhmää oma Bujo olisi itsetehty kalenteri, tökkö sellainen. Näihin pohdintoihin onkin hyvä päättää tämänkertainen köökkifilosofia ja -psykologiajakso, ja orientoitua marraskuun maalailuun. Seuraavassa postauksessa on siis luvassa pientä kuvakollaasia siitä, kuinka aluksi tönkkö, lapsen tekemältä näyttävä BuJo alkaa löytää omaa muotoaan.

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out /  Change )

Google+ photo

You are commenting using your Google+ account. Log Out /  Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out /  Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out /  Change )

Connecting to %s